Pullanhimossani – entinen työntekijämme oli tulossa vierailulle ja oli luvannut tuoda pullaa tullessaan – missasin virtuaalisen työpöydän henkilökunnan tiedotustilaisuudet Kouvolassa. Kuulemani mukaan Sun VDI:n tämänhetkinen USB-tuki aiheuttaa kovasti huolta ja epäluuloisuutta henkilökunnan keskuudessa. Koska on hyvä nostaa “kissa pöydälle” ja käydä asia läpi – ja tuoda esiin annettu palaute – tarkastelen asiaa seuraavassa:
Villakoiran ydin
Eli mikä on siis ongelma? Sun Ray-ympäristön USB-tuki tai pikemminkin sen puute, kuulemma. Kritiikin perusta on sinänsä aivan totta: nyt hankituissa Sun Ray 2 -päätteissä on vain 2 kpl USB 1.1-liitäntöjä. Vähemmän teknisille ihmisille tiedoksi, että USB-liitännän versiolla on käytännössä merkitystä lähinnä ulkoisten USB-kiintolevyjen käyttäjille. Toki useampi vuosi ennen Sun Ray 2:sta julkaistun USB 2-tuen jättämistä pois voi jossain määrin aiheellisesti kritisoida. Toisaalta, koko Sun Ray-filosofian perusta on tietoturva eikä USB-muistitikkuja voi hyvällä tahdollakaan kutsua järin tietoturvallisiksi. Sun Ray 2:n suunnittelusta paistaa lävitse ajatus, että USB-liitäntöjä on tarkoitus käyttää ainoastaan näppäimistön ja hiiren kytkemiseksi. Toisaalta ymmärrettävää, toisaalta harmillista pihistelyä, vaikka kyseessä onkin “halpismalli”. Isoveli 2FS-mallissa on USB 2.0 (joskin USB 1.1 nopeuksilla).
Miten Sun Rayn USB-tuki sitten (tällä hetkellä) toimii (tai ei toimi)?
[Varoitus: seuraavat kappaleet sisältävät teknisiä yksityiskohtia ja bittejä]
Kun muistitikku työnnetään päätteeseen VDI Broker mounttaa tikun palvelimella “johonkin” hakemistoon ja kytkee hakemiston virtuaalikoneen verkkolevyksi. Tekniikasta johtuen – tiedonsiirto virtuaalikoneen ja tikun välillä kulkee IP-protokollan päällä – erityisesti tikun avaaminen ja hakemistojen selaus on hitaampaa kuin paikalliseen koneeseen kytketyltä tikulta ja varsinainen datan siirto tapahtuu siis USB 1.1 nopeudella. Palvelin käyttää välimuistia hakemistojen sisällön tallettamiseen. Varsin pikaisen empiirisen testin perusteella 40 megatavun siirto (useita tiedostoja) kesti ehkä pari minuuttia kun taas yhden 30 megatavun tiedoston siirto kesti puolisen minuuttia.
Onko tällä mitään väliä? Tai tarkemmin: onko sillä oikeasti jotain merkitystä? Kuulemma on, koska kestää “tuntikausia” siirtää elokuvia tai kuvia palvelimelle. USB 1.1 tukee 12 Mbps:n nopeutta eli minuutissa siirtää luokkaa 300 megatavua dataa ja “tuntikausien” aikana ehtii siirtää varovaisestikin arvioiden parikymmentä gigatavua dataa eli useamman tunnin mittaisen elokuvan verran.
Oppilaitoksellamme on ja tulee olemaan erikseen videoeditointiin tarkoitettuja työasemia sekä trendin mukaisesti omenakoneita kuvankäsittelyyn ynnä muuhun sellaiseen. Nämä eivät ole katoamassa mihinkän. En aivan ymmärrä miksi alan opiskelija istuutuisi näiden sijaan tarkoitukseen sopimattoman päätteen ääreen ja alkaisi editoida tai siirtää gigatavujen kokoisia tiedostoja USB-tikulta/asemalta, mutta se ei tunnu olevan oleellista tämän “katastrofin” kohdalla. Sen kuitenkin tiedän, että kun on siellä kuvankäsittelylaboratoriossa siirtänyt ne gigakuvat kamerasta työasemalle ja edelleen verkkoon niin sen jälkeen niitä pystyy – mikäli ehdottomasti haluaa tai tarvitsee – muokkaamaan vaikka kotoa selaimen välityksellä. Ei varmastikaan yhtä hyvin kuin siihen tarkoitetulla tehotyöasemalla, mutta kuitenkin.
[Bittihöpinä päättyy]
Tämä on siis tilanne tänään. Entäpä huomenna?
Kävin kesällä esittelemässä Tietokeskus Vellamon Sun Ray-ratkaisua jossakin Sunin koulutustilaisuudessa ja sivistin samalla itseäni Sun Ray-tuotteiden tulevaisuudesta. Olen riittävän luottavainen sen suhteen, että ensi vuonna tulevat uudet Sun Ray-mallit yhdessä jo nyt tulleiden ohjelmistopäivitysten kanssa ratkaisevat suurelta osin nykyisten mallien kanssa ilmeneviä USB-ongelmia.
Hankittaessa näinkin kokonaisvaltaista ja pitkäikäistä järjestelmää ei ole oikein järkevää tuijottaa vain ja ainoastaan tämän päivän tilanteeseen, vaan pyrkiä näkemään kokonaiskuva tavoitetilasta muutaman vuoden kuluttua. KyAMKin tapauksessa tavoitetila saavutetaan viiden vuoden sisällä ja nyt hankittavat päätteet tulevat olemaan käytössä vielä 10 vuoden kuluttua. Vuonna 2009 hankitaan n. 10% tavoitetilan päätteistä. Onko kokonaisuuden kannalta oleellista mikä USB-liitäntä on ensimmäisen vaiheen laitteissa, jotka edustavat kymmenesosaa kokonaisuudesta?
